Jyri Keränen jyri.keranen(at)elisanet.fi 1) Ehdokkaan oma esittäytyminen: nimi, ikä, ammatti, luottamustehtävät. Jyri Keränen, 50v. (vaalien aikaan), lähihoitaja, Tampereen sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen, SDP:n Tampereen kunnallisjärjestön hallituksen jäsen, Mehiläinen Kotipalvelut Oy:n Tampereen työturvallisuusvaltuutettu. 2) Mikä on ykköstavoitteesi, kun olet valtuustossa tai lautakunnassa? Huolehtia siitä, että kaupunkimme apua ja palveluita tarvitsevien ääni kuuluu ylimmällä mahdollisella päätäntätasolla. Työssäni kotihoidossa näen ikäihmisten palvelun ja tarpeet päivittäin. Niin sen ongelmat kuin hyvätkin puolet. Mikä toimii ja mitä pitää saada korjattua. Kahden pienen lapsen isänä näen myös lasten ja lapsiperheiden palvelut kaupungissa läheltä. Minulle läheisiä asioita ovat niin ikäihmisten, vammaisten ja liikuntarajoitteisten, kuin lasten asiat ihan joka päiväisessä elämässä niin, että ne olisivat paremmin ja tarvetta vastaavalla tasolla. Meidän pitää ensin maksaa hoitovelka pois. Taata se, että lääkärille ja terveydenhoitoon pääsee heti ja saa tarvittavaa hoitoa. Kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät mahdollisesti hyvinvointialueille tulevaisuudessa, täytyy tuolloin taata kynnyksetön vastuunvaihto ja tämän jälkeen kaupungin on toteutettava tehokasta ja hyvää ennaltaehkäisyä. Jotta voisimme paremmin ja eläisimme terveemmin. Vähemmän kipua, enemmän hyvinvointia. Haluaisin muuttaa kotihoidon maksuperiaatteen nykyisestä kiinteästä tulopohjaisesta maksusta realiaikaiseksi laskutukseksi, säilyttäen kuitenkin nykyisen progression eli tulojen vaikutuksen maksun suuruuteen. Tällä hetkellä ongelma on, että asiakkaat maksavat saman summan oli heidän palveluntarve mikä tahansa. Toisin sanoen käynnin peruuttamisesta, avuntarpeen hetkellisestä vähenemisestä ei seuraa hyötyä. Sen muutoksen täytyisi olla pysyvää jotta hoitosuunnitelmaa voitaisiin muuttaa. Se monisairailla on tietenkin harvinaista. Mutta päivissä on paljonkin eroa. Tälläkin hetkellä kuitenkin tiedetään minuutilleen kauanko hoitajalla on mennyt asiakkaan luona aikaa. Kun tämä käytetty aika laskettaisiin kuun lopussa yhteen, voitaisiin asiakkaita laskuttaa sen mukaan miten he ovat tarvinneet apua. Ei sen mukaan miten heidän on arveltu tarvitsevan apua etukäteen. Maksettaisiin kuin ennen puhelinlaskuja, käytön mukaan. Töiden suunnitteluissa toki käytettäisiin edellen samaa tapaa kuin nykyisinkin, eli arviota tarpeesta. Tällä järjestelyllä säästäisimme niin asiakkaan rahoja, kuin tukisimme hoitajien jaksamista työssään. 3) Talouden tasapaino: mistä säästöt, mihin satsaukset? Säästöjä täytyy harkita tarkoin. Usein talouden leikkaukset lisäävät menoja toisaalla. Kun leikkaamme terveynhoidosta, maksaa se jäljelle jäänyt terveydenhoito entistä enemmän. Näennäiset euro kohtaiset säästöt eivät siis ole useinkaan säästöjä. Ne ovat vain palvelun heikentämistä, ei säästöä. Mikäli säästöt ovat pakollisia, niin selvää on että lakisääteisiä palveluja täytyy tuolloin vahvistaa. Vastamaan lisääntyvään tarpeeseen. Mielestäni kaupungin pitää miettiä yhdessä säästökohteet valmiiksi. Tehdä rehellinen arvojärjestys. Nyt käytössä on ollut kunkin vastuualueen sisällä (budjettikehys) tehtävät säästöt. Eli esimerkiksi terveydenhoidossa on pitänyt päätää säästetäänkö vammaiskuljetuksista vai hoitajamitoituksesta, jne. Se on mielestäni aivan väärä tapa. Mielestäni kaupungin kaikki menot pitää laittaa yhteen kasaan ja järjestykseen ja sitten jonon hännästä pudotetaan tarvittavan säästön verran pois. Karkeana esimerkkinä: "100m asfalttitietä lisää Kalkkuun tai vammaispalvelun kyyditykset arki-iltaisin ja viikonloppuisin" niin varmasti sitä asfalttitietä voidaan odottaa neljä vuotta lisää helpommin, kuin luopua kuljetuksista. Onhan ilman sitä tien asfaltointia tultu toimeen tähänkin asti, mutta ilman vammaispalvelun kuljetuksia ei. Tärkeimmät (ihmiset) ensin. Mutta hyvä jos varaa on kaikkiin tarvittaviin uudistuksiin ja parannuksiin. 4) Miten erotut eduksesi muista ehdokkaista? Olen terveydenhoitoon ja sen ongelmiin hyvin perehtynyt ehdokas, joka ei pelkää tuoda mielipidettään esiin ja olen päättäväinen halussani tehdä meidän jokapäiväisestä elämästä paremman. Vanhushoivan ongelmat ja halu korjata niitä sai minut aikanaan lähtemään mukaan politiikkaan ja se on edelleen minun päätavoitteeni - päästä tekemään kaikkein heikoimassa asemassa olevien eteen töitä myös sielä missä asioista päätetään. Päivätyönä sitä saan jo tehdä kotihoidossa. Nyt olisi hyvä aika saada päättäjien joukkoon joku kuka näkee päivittäin töissään sen mitä tarvitsee tehdä. Tilastot ja raportit eivät kerro päättäjille kaikkea. Mutta lähes pelkästään niiden perusteella niitä päätöksiä nykyisin tehdään. Siksi ne eivät tahdo toimiakkaan kaikilta osin. Ne kun vastaa raporttien ja tilastojen esittämään tarpeeseen, eivät niitä palveluja käyttävien tai niitä toteuttavien tietoon. 5) Tampereen tärkein kehityskohde vuoteen 2030? Sosiaali- ja terveyspalveluiden kivuton ja kynnyksetön siirtyminen hyvinvointialuiden hoidettavaksi, hyvän ja hyödyllisen ennaltaehkäisyn aloittaminen pikaisesti, niin että tarvitsisimme vähemmän kalliita palveluita ja asukkaat voisivat etenkin omasta mielestään paremmin, massiivisten ja kalliiden investointien vieminen maaliin ja kustannusten kääntäminen tuottavuudeksi kalliiden lainamenojen sijaan. Ympäristön parempi huomioiminen kaikilla tavoilla. Niin lisääntyneinä luontokohteina ja liikunta- ja ulkoilupaikkoina, kuin myös järkevänä energian käyttönä ja puhtaampana ilmastona.